Tampereen yliopistolla syntynyt start-up yritys tekee liiketoimintaa osallistuvasta budjetoinnista.

Nyt myös kansalaiset päättävät julkisten varojen käytöstä, eivät enää vain virkamiehet ja poliitikot. Tervetuloa kuuntelemaan kokemuksia ja näkemyksiä!

Paikka A05, päätalo, kirjakaupan käytävä
Ajankohta Keskiviikko 12.12. 2012 klo 14-16

Osallistuva budjetointi toiminnassa Helsingin Lasipalatsissa. Äänestys on toimitettu, annetut äänet näkyvät seinällä. Osallistujat keskustelevat tuloksesta.

14.15 Avaussanat – (ilmoitetaan myöh. SYY-Tampere ry)
14.20 Kokemuksia poikkitieteellisestä akateemisesta yrittäjyydestä -osallistuva budjetointi ja teknologia -Johan Björn, luonnontieteiden kandidaatti & tuotantopäällikkö, Avanto insight
14.30 Osallistuva budjetointi -mahdollisuus avoimempaan yhteiskuntaan? -Raimo Muurinen, yhteiskuntatieteiden yo & toimitusjohtaja, Avanto insight
14.45-15.15 Kahvi ja keskustelua

Lisätietoja www.osallistuvabudjetointi.fi, www.avanto.in, Raimo Muurinen, p. 044-5777 574, raimo ät avanto . in
Ennakkokeskustelu Facebookissa Open Democracy Finland -ryhmässä
Tapahtuma on ilmainen ja avoin kaikille kiinnostuneille. Ilmoittautuminen kahvitarjoilua varten.

Tapahtuman järjestämisessä on mukana SYY-Tampere ry


Osallistuva budjetointi rantautui Suomeen vuoden 2012 aikana. Tämän sivuston perustamisen lisäksi kolme organisaatiota otti menetelmän käyttöön. Työpajoja järjestettiin viisi, osallistujia oli kokonaisuudessaan noin 130, budjetointiehdotuksia 39 ja yli 220 000 euroa jaettiin uudella tavalla.

Keskustakirjasto-hankkeen päättävä yhteenveto kertaa vielä miten prosessi eteni syntymästä viimeiseen työpajaan, ja kerää samalla kaikki tuotokset yhteen paikkaan. Arvioinnista voit lukea tekijöiden näkemyksiä hankkeen kulusta ja vaikutuksista sekä katsoa listamme saaduista opeista.



Viimeinen kolmesta työpajasta järjestettiin Töölön kirjastossa alkuviikosta tiistai-iltana. Lasipalatsin tapaan jakauduimme kolmeen pienryhmään kymmenkunnan osallistujan voimin. Ryhmätyöskentelyä leimasi samanmielisyys, sillä tällä kerralla päätöstenteko ei vaatinut tiukkaa neuvottelemista, vaan ne syntyivät hyvätuulisen keskustelun myötä. Kuultiinpa ajoittain useampia naurunpurskahduksiakin, kun osallistujat äityivät ideoimaan mitä mielikuvituksellisimpia uusia versioita valmiiden ehdotusten parannukseksi.

Osallistujat päätyivät yhteisymmärrykseen kevyissä tunnelmissa

Tilaisuuden lopulla käytiin läpi esittäytymiskierros samaan tapaan kuin aiemminkin. Kalliosta kotoisin oleva osallistujan mukaan lähidemokratiaa toteutetaan harvoin näin konkreettisesti. ”Hieno nähdä, että se toimii” kuului tyytyväinen arvio. Toinen osallistuja pohti miten osallistujamääriä voisi kasvattaa ”Mikä on se tärkein kannustin, että kiireinen ihminen vaihtaa vapaaillan kotona tai vaikka järjestää lastenhoitajan osallistukseen yhteisistä asioista päättämiseen?”

Työpaja päättyi äänestämiseen, jonka tulos näkyy kuvassa. Julkaisemme ensi viikolla koko hankkeen tuloksen.

 

Äänestäminen tapahtuu pisteyttämällä seinälle kirjoitetut vaihtoehdot


Hankkeen toinen työpaja järjestettiin eilen Lasipalatsissa Kohtaamispaikalla. Osallistujamäärä kasvoi selvästi Kontulan pajaan verratuna ja nyt jakauduttiin työskentelemään kolmeen pienryhmään.

Tilaisuus noudatti samaa kaavaa alun osalta. Budjettivaihtoehdot synnyttivät nyt runsasta keskustelua, kysymyksiä ja kyseenalaistamista. Osallistujat kyselivät järjestäjiltä eri vaihtoehtojen kustannusrakenteita ja perusteita hinnoille. Lisäksi jokaisesta ryhmästä nousi omia uusia ehdotuksia. Osassa ryhmissä yhteisymmärryksen löytäminen vaati perusteellista keskustelua, kädennostoäänestyksiä ja nähtiinpä jopa yhdessä ryhmässä yksi erillisneuvottelu. Osallistujat hallitsivat hyvin demokraattisen osallistumisen pelisäännöt, mutta työskentely oli kaukana yhdentekevyydestä. Alun pieni odottava jännittyneisyys ja varsinaisen tekemisen intensiivinen tunnelma korostivat sitä, että osallistujat todella sisäistivät päättävänsä julkisesta rahasta, vieläpä 6-numeroisesta summasta.

Pienryhmä turvautui kädennostoäänestykseen demokraattisen enemmistön löytämiseksi

Tilaisuuden lopussa pienryhmät listasivat suosikkivaihtoehtonsa seinälle ja niistä päästiin ensimmäistä kertaa äänestämään usean ryhmän kesken. Äänet jakaantuivat muutamalle eri vaihtoehdolle ja kärki erottui selvästi. Tulokset julkaistaan täällä ja kirjaston sivustolla tämän illan työpajan jälkeen (ei tosin samana iltana).


Keskustakirjastohankkeen ensimmäinen osallistuvan budjetoinnin työpaja järjestettiin eilen Kontulan kirjastossa. Osallistujia saapui paikalle vain neljä, mutta tilaisuuden tunnelma oli sitäkin parempi.

Pirjo Lipasti esitteli keskustakirjastohankkeen ja Raimo Muurinen kertoi osallistuvan budjetoinnin taustoja. Heini Oikkonen esitteli pilottiaihiot, jonka jälkeen Virve Miettinen aloitti työpajan ohjaamisen. Ensimmäisenä osallistujien tehtävänä oli miettiä vaihtoehtoja itsenäisesti ja perustellen, toiseksi nämä esiteltiin vierustovereille ja kolmantena keskusteltiin yhteisestä näkemyksestä.

Osallistuva budjetointi Kontulassa

Ensimmäisessä vaiheessa keskityttiin hiljaiseen itsenäiseen työskenteltyyn

Työskentely sujui hyvin ja järjestäjät saattoivat vain seurata tyytyväisinä sivusta. Joitakin kysymyksiä pilottivaihtoehtojen kustannuksista nousi esiin, jolloin kirjaston edustajat taustoittivat suunnitelmia tarkemmin. Osallistujat punnitsivat vaihtoehtoja hyvässä hengessä, rakentavasti keskustellen ja usein hymyssä suin. Lopulta neljän pilotin kärki löytyi ja ne pisteytettiin suosituimmuusjärjestykseen.

Eräs osallistuja puki tuntojaan sanoiksi tapahtuman jälkeen ”Minulla oli aivan kamala päivä tänään töissä, mutta nyt se muuttui ihan mahtavaksi!”. Osallistujat toivoivat, että kaupunkilaisten mahdollisuus päästä päättämään rahasta laajenisi tulevaisuudessa. ”Sana osallistuminen voi kuitenkin karkoittaa ihmisiä, koska se kuulostaa siltä, että siellä joutuu sanomaan jotakin” huomautti yksi osallistuja. ”Mutta niin se pitääkin!” vastasi toinen.


Seuraavien kahden viikon aikana toteutettavien työpajojen pilottiaihiot on julkaistu! Kaikki kahdeksan aihiota löytyvät Keskustakirjaston sivuilta – oman aiheen voi esittää osallistumalla työpajoihin.

Työpajoissa aihioista jalostetaan varsinaiset budjettiesitykset sekä annetaan ryhmissä näille esityksille pisteet. Jokaisen työpajan yhteenlaskettu tulos muodostaa lopullisen esityksen budjetoitavista kohteista. Työpajoihin ilmoittautuminen ja päätössääntöön tutustuminen onnistuu täällä.

Työpajojen ohjeistus:

 


Keväällä alkanut suunnittelu eteni maaliin, kun keskustakirjaston osallistuvan budjetoinnin hanke julkaistiin alkuviikosta. Päätettävänä asiana tulee olemaan toteutettavaksi valittava joukko tulevaisuuden kirjastoa kehittäviä toimintapilotteja. Aiheet ovat luonnosteltu UnelMoi! -kyselystä saaduista ideoista. Budjetoitavana on 100 000 euroa keskustakirjaston ensi vuoden kehittämisbudjetista. Päätöksenteko tapahtuu kolmessa samansisältöisessä työpajassa Kohtaamispaikalla, Töölön ja Kontulan kirjastoissa lokakuun lopulla. Ilmoittautuminen ja lisätiedot löytyvät edelläolevan linkin takaa! Tervetuloa mukaan!

 


Yritysten ja opiskelijoiden yhteisprojekteja organisoivasta Demolasta tuli Suomen ensimmänen osallistuvaa budjetointia käyttänyt yritys syyskuun lopussa. Runsas 70 tamperelaista korkeakouluopiskelijaa ideoivat ja suunnittelivat itselleen koulutusta, jota ”oma opettaja ei osaisi keksiä” ja ”äiti ei ymmärtäisi”. Ehdotukset sisälsivät muiden muassa ketterää projektinhallintaa, työpajan improvisaatiosta keinona hallita äkillisiä muutoksia ja tarvelähtöistä ohjelmointiosaamista. Yksi ehdotus olisi koonnut kaikki opiskelijoiden suunnittelemat koulutukset järjestettäväksi saman katon alle ruotsinlaivalle.

Demola on julkisrahotteinen innovaatioalusta, jossa yritykset antavat ongelmia ja haasteita opiskelijatiimien ratkaistavaksi. Tampereen kolmen korkeakoulun eri alojen opiskelijat muodostavat muutaman henkilön tiimejä hieman vuoden vaihteen yli kestävän Demola Academyn ajaksi. Lopuksi toimeksiantajayritys voi lunastaa työn tulosten rinnakaisoikeudet itselleen ennalta sovitulla hinnalla, mutta opiskelijoille jää aina yhtäläiset oikeudet hyödyntää tuloksia. Kolmen toimintavuoden aikana lähes kaikki projektit ovat onnistuneet tehtävänsä hoitamisessa. Osa opiskelijoista on jatkanut Demolan vierellä toimivaan Protomoon, perustaneet oman yrityksen tai toimeksiantajat ovat voineet rekrytoida tiimin jäseniä riveihinsä.

Demolan fasilitaattori Jarmo Tuominiemen mukaan osallistuvaa budjetointia käytettiin, jotta opiskelijat saadaan osallistumaan alusta lähtien Demola Academyn koulutustarjonnan suunnitteluun. Tavoitteena on vastata yksilöllisiin tarpeisiin ja sitouttaa opiskelijat saamaan täysi hyöty koulutuksista.

Osallistuva budjetointi järjestettiin Demola Tampereen kotipaikassa Finlaysonilla Uudella tehtaalla syksyn aloittavassa Kick off-tilaisuudessa 24.9. Päätöksen kohteena oli 15 000 euron koulutusbudjetti. Opiskelijat saivat ennakkoon viestiä prosessin kulusta ja päätössäännöstä, ja tilaisuuden alussa heidät jaettiin näiden mukaan noin kymmeneen pienryhmään. Suunnittelu aloitettiin ideoimalla itsenäisesti muutama erilainen koulutus, ja valitsemalla ryhmässä yhteisesti parhaat kolme ehdotusta. Kaikkien ryhmien parhaat ehdotukset ryhmiteltiin samankaltaisuuden mukaan yhdelle listalle 15 uudeksi ryhmäksi. Opiskelijat valitsivat näistä juuri eniten itseään kiinnostavan idean, joissa työstettiin budjettiehdotuksia samasta aiheesta kiinnostuneiden kanssa.

Päätösvaiheen aluksi ideat esiteltiin kaikille lyhyillä myyntipuheilla. Lopuksi opiskelijat palasivat omaan Demola-projektitiimiinsä pohtimaan budjetin jakamista eri koulutusehdotuksille. Tahdonilmaus suoritettiin konkreettisesti jakamalla leikkirahaa eri ehdotuksia edustaviin pinoihin. Budjetti jakaantui melko tasaisesti, ilman että ylivoimaisia suosikkeja olisi noussut esiin tai että jotkut ehdotukset olisivat jääneet kauas toisten taakse. Kolmen eniten kannatusta saanutta ehdotusta olivat työpaja yrityksen perustamisesta, projektinhallintatyöpaja ja CAD-ohjelmointityöpaja.

Koulutuksen toteutus jatkuu niin, että Demola kilpailuttaa koulutuksen järjestämisen budjetoinnissa syntyneiden määrittelyiden mukaisesti.

Tilaisuuden suunnittelusta ja käytännön toteutuksesta vastasi Avanto insight oy.


Osana osallistuvabudjetointi hanketta teimme Helsingin kaupunginkirjaston talousdatasta visualisoinnin OpenSpending alustalle. Tämän lisäksi luotiin erillinen pysyvä OpenSpending sivu johon kerätään hankkeen aikana tietoa käytöstä ja tämä tulee osaksi hankkeen dokumentaatiota. Visualisoinnin tietoaineistolähteenä käytettiin Helsinki Region Infoshare hankkeessa toukokuussa julkaistua Helsingin tulot ja menot 2009-2011 aineistoa. Alkuperäisen koko tiedoston voi ladata täältä. Osana osallistuvabudjetointi hanketta teimme selvitystä yhdessä Helsingin Kaupunginkirjaston kanssa olisiko osallistuvabudjetointi hankkeen kannalta olleellinen Keskustakirjastoon liittyvä data myös helposti avattavissa/irrotettavissa erikseen. Valitettavasti kirjanpitokäytännöistä johtuen tämä ei ollut mahdollista tai ainakaan helposti hankkeen aikataululla. Onneksemme HRI oli juuri julkaissut ison datasetin joka sisälsi myös tässä hankkeessa tarvittavaa Kaupunginkirjaston toteumadataa.

OpenSpending alustalle lataamista varten tietoaineisto piti konvertoida sen hyväksymään CSV muotoon, mutta sitä ennen ennen tietoaineistosta piti suodattaa kahdeksi eri tietoaineistoksi ao. mukaisesti

Helsingin tulot ja menot 2009, 2010 ja 2011 aineistosta valittiin vain Kaupunginkirjaston rivit virastokoodilla 53. Tämän lisäksi valikoitiin rivit joiden toteuma-sarakkeessa toteuma > 0. Tällä tavoin saatiin suodatettua pois kaikki tulorivit sekä toteuma sarakkeen nollarivit (toteuma=0 riveillä on kuitenkin omassa sarakkeessaan budjetoitu summa, mutta visualisoinneissa haluttiin nimenomaisesti kuvata toteumia eikä budjetoituja summia).

Ylläolevan perussuodatuksen jälkeen tehtiin vielä kaksi erillistä data-aineistoa/visualisointia:

Yleisnäkymä (kirjastoyksiköt)

Tätä näkymää varten valittiin data-aineistosta ainoastaan kirjastoyksiköiden kustannuspaikat.

(1.    taso, päänäkymä)
Kustannuspaikkoihin sisältyvät kaikki kirjastoyksiköt Pasilan pääkirjastoa lukuun ottamatta.

(2. taso, kirjastokohtaiset tiedot)
Kirjaston teoskokoelman hankintakustannukset eivät sisälly tässä esitettyihin kirjastokohtaisiin kustannuksiin.

Yleisnäkymä (kaikki kustannuspaikat)

Tätä näkymää varten valittiin data-aineistosta KAIKKI kaupunginkirjaston kustannuspaikat.

Kustannuspaikkoihin sisältyy kirjastoyksiköiden lisäksi kirjaston hallinnon yksiköt, kirjastotoiminnan kehittämiseen liittyviä alueita kuten musiikkitoiminnan kehittäminen ja YVA/yhteisvastuualue.

YVA/yhteisvastuualue sisältää esimerkiksi kirjaston kaikki kokoelmahankinnat, Pasilan pääkirjaston kustannukset ja atk-ohjelmien ylläpidon.

YVA / YHTEISVASTUUALUE

YVA/yhteisvastuualueelle sisältyy kirjaston kaikkien kokoelmahankintojen lisäksi kaikkia kirjastoyksiköitä koskevia kustannuksia atk-ohjelmien ylläpidosta painatuskustannuksiin. Pasilan pääkirjaston kustannukset, kuten henkilöstökustannukset, on merkitty tälle kustannuspaikalle.

Kirjaston kokoelmahankintoja voi tarkastella aineet, tarvikkeet ja tavarat –tilin kautta.

VALTAKUNNALLISET VERKKOPALVELUT

Helsingin kaupunginkirjasto on Suomen yleisten kirjastojen keskuskirjasto ja vastaa yleisten kirjastojen kehittämisestä, kuten kirjastot.fi ja kirjasampo.fi –palvelujen toiminnasta

 

Vinkki Internet Explorer selaimen käyttäjille. Mikäli käytössä on IE9 vanhempi selain voi olla niin että visualisoinnit eivät tule näkyviin. Tällöin voit kokeilla seuraavia:

CTRL-R pääsivulla tai paina F12 -> switch browser/vaihda selainta -> vaihda edestakaisin browser/selain versiota alle ilmaantuvasta ikkunasta