Hankkeen toinen työpaja järjestettiin eilen Lasipalatsissa Kohtaamispaikalla. Osallistujamäärä kasvoi selvästi Kontulan pajaan verratuna ja nyt jakauduttiin työskentelemään kolmeen pienryhmään.

Tilaisuus noudatti samaa kaavaa alun osalta. Budjettivaihtoehdot synnyttivät nyt runsasta keskustelua, kysymyksiä ja kyseenalaistamista. Osallistujat kyselivät järjestäjiltä eri vaihtoehtojen kustannusrakenteita ja perusteita hinnoille. Lisäksi jokaisesta ryhmästä nousi omia uusia ehdotuksia. Osassa ryhmissä yhteisymmärryksen löytäminen vaati perusteellista keskustelua, kädennostoäänestyksiä ja nähtiinpä jopa yhdessä ryhmässä yksi erillisneuvottelu. Osallistujat hallitsivat hyvin demokraattisen osallistumisen pelisäännöt, mutta työskentely oli kaukana yhdentekevyydestä. Alun pieni odottava jännittyneisyys ja varsinaisen tekemisen intensiivinen tunnelma korostivat sitä, että osallistujat todella sisäistivät päättävänsä julkisesta rahasta, vieläpä 6-numeroisesta summasta.

Pienryhmä turvautui kädennostoäänestykseen demokraattisen enemmistön löytämiseksi

Tilaisuuden lopussa pienryhmät listasivat suosikkivaihtoehtonsa seinälle ja niistä päästiin ensimmäistä kertaa äänestämään usean ryhmän kesken. Äänet jakaantuivat muutamalle eri vaihtoehdolle ja kärki erottui selvästi. Tulokset julkaistaan täällä ja kirjaston sivustolla tämän illan työpajan jälkeen (ei tosin samana iltana).


Keskustakirjastohankkeen ensimmäinen osallistuvan budjetoinnin työpaja järjestettiin eilen Kontulan kirjastossa. Osallistujia saapui paikalle vain neljä, mutta tilaisuuden tunnelma oli sitäkin parempi.

Pirjo Lipasti esitteli keskustakirjastohankkeen ja Raimo Muurinen kertoi osallistuvan budjetoinnin taustoja. Heini Oikkonen esitteli pilottiaihiot, jonka jälkeen Virve Miettinen aloitti työpajan ohjaamisen. Ensimmäisenä osallistujien tehtävänä oli miettiä vaihtoehtoja itsenäisesti ja perustellen, toiseksi nämä esiteltiin vierustovereille ja kolmantena keskusteltiin yhteisestä näkemyksestä.

Osallistuva budjetointi Kontulassa

Ensimmäisessä vaiheessa keskityttiin hiljaiseen itsenäiseen työskenteltyyn

Työskentely sujui hyvin ja järjestäjät saattoivat vain seurata tyytyväisinä sivusta. Joitakin kysymyksiä pilottivaihtoehtojen kustannuksista nousi esiin, jolloin kirjaston edustajat taustoittivat suunnitelmia tarkemmin. Osallistujat punnitsivat vaihtoehtoja hyvässä hengessä, rakentavasti keskustellen ja usein hymyssä suin. Lopulta neljän pilotin kärki löytyi ja ne pisteytettiin suosituimmuusjärjestykseen.

Eräs osallistuja puki tuntojaan sanoiksi tapahtuman jälkeen ”Minulla oli aivan kamala päivä tänään töissä, mutta nyt se muuttui ihan mahtavaksi!”. Osallistujat toivoivat, että kaupunkilaisten mahdollisuus päästä päättämään rahasta laajenisi tulevaisuudessa. ”Sana osallistuminen voi kuitenkin karkoittaa ihmisiä, koska se kuulostaa siltä, että siellä joutuu sanomaan jotakin” huomautti yksi osallistuja. ”Mutta niin se pitääkin!” vastasi toinen.


Seuraavien kahden viikon aikana toteutettavien työpajojen pilottiaihiot on julkaistu! Kaikki kahdeksan aihiota löytyvät Keskustakirjaston sivuilta – oman aiheen voi esittää osallistumalla työpajoihin.

Työpajoissa aihioista jalostetaan varsinaiset budjettiesitykset sekä annetaan ryhmissä näille esityksille pisteet. Jokaisen työpajan yhteenlaskettu tulos muodostaa lopullisen esityksen budjetoitavista kohteista. Työpajoihin ilmoittautuminen ja päätössääntöön tutustuminen onnistuu täällä.

Työpajojen ohjeistus:

 


Keväällä alkanut suunnittelu eteni maaliin, kun keskustakirjaston osallistuvan budjetoinnin hanke julkaistiin alkuviikosta. Päätettävänä asiana tulee olemaan toteutettavaksi valittava joukko tulevaisuuden kirjastoa kehittäviä toimintapilotteja. Aiheet ovat luonnosteltu UnelMoi! -kyselystä saaduista ideoista. Budjetoitavana on 100 000 euroa keskustakirjaston ensi vuoden kehittämisbudjetista. Päätöksenteko tapahtuu kolmessa samansisältöisessä työpajassa Kohtaamispaikalla, Töölön ja Kontulan kirjastoissa lokakuun lopulla. Ilmoittautuminen ja lisätiedot löytyvät edelläolevan linkin takaa! Tervetuloa mukaan!

 


Yritysten ja opiskelijoiden yhteisprojekteja organisoivasta Demolasta tuli Suomen ensimmänen osallistuvaa budjetointia käyttänyt yritys syyskuun lopussa. Runsas 70 tamperelaista korkeakouluopiskelijaa ideoivat ja suunnittelivat itselleen koulutusta, jota ”oma opettaja ei osaisi keksiä” ja ”äiti ei ymmärtäisi”. Ehdotukset sisälsivät muiden muassa ketterää projektinhallintaa, työpajan improvisaatiosta keinona hallita äkillisiä muutoksia ja tarvelähtöistä ohjelmointiosaamista. Yksi ehdotus olisi koonnut kaikki opiskelijoiden suunnittelemat koulutukset järjestettäväksi saman katon alle ruotsinlaivalle.

Demola on julkisrahotteinen innovaatioalusta, jossa yritykset antavat ongelmia ja haasteita opiskelijatiimien ratkaistavaksi. Tampereen kolmen korkeakoulun eri alojen opiskelijat muodostavat muutaman henkilön tiimejä hieman vuoden vaihteen yli kestävän Demola Academyn ajaksi. Lopuksi toimeksiantajayritys voi lunastaa työn tulosten rinnakaisoikeudet itselleen ennalta sovitulla hinnalla, mutta opiskelijoille jää aina yhtäläiset oikeudet hyödyntää tuloksia. Kolmen toimintavuoden aikana lähes kaikki projektit ovat onnistuneet tehtävänsä hoitamisessa. Osa opiskelijoista on jatkanut Demolan vierellä toimivaan Protomoon, perustaneet oman yrityksen tai toimeksiantajat ovat voineet rekrytoida tiimin jäseniä riveihinsä.

Demolan fasilitaattori Jarmo Tuominiemen mukaan osallistuvaa budjetointia käytettiin, jotta opiskelijat saadaan osallistumaan alusta lähtien Demola Academyn koulutustarjonnan suunnitteluun. Tavoitteena on vastata yksilöllisiin tarpeisiin ja sitouttaa opiskelijat saamaan täysi hyöty koulutuksista.

Osallistuva budjetointi järjestettiin Demola Tampereen kotipaikassa Finlaysonilla Uudella tehtaalla syksyn aloittavassa Kick off-tilaisuudessa 24.9. Päätöksen kohteena oli 15 000 euron koulutusbudjetti. Opiskelijat saivat ennakkoon viestiä prosessin kulusta ja päätössäännöstä, ja tilaisuuden alussa heidät jaettiin näiden mukaan noin kymmeneen pienryhmään. Suunnittelu aloitettiin ideoimalla itsenäisesti muutama erilainen koulutus, ja valitsemalla ryhmässä yhteisesti parhaat kolme ehdotusta. Kaikkien ryhmien parhaat ehdotukset ryhmiteltiin samankaltaisuuden mukaan yhdelle listalle 15 uudeksi ryhmäksi. Opiskelijat valitsivat näistä juuri eniten itseään kiinnostavan idean, joissa työstettiin budjettiehdotuksia samasta aiheesta kiinnostuneiden kanssa.

Päätösvaiheen aluksi ideat esiteltiin kaikille lyhyillä myyntipuheilla. Lopuksi opiskelijat palasivat omaan Demola-projektitiimiinsä pohtimaan budjetin jakamista eri koulutusehdotuksille. Tahdonilmaus suoritettiin konkreettisesti jakamalla leikkirahaa eri ehdotuksia edustaviin pinoihin. Budjetti jakaantui melko tasaisesti, ilman että ylivoimaisia suosikkeja olisi noussut esiin tai että jotkut ehdotukset olisivat jääneet kauas toisten taakse. Kolmen eniten kannatusta saanutta ehdotusta olivat työpaja yrityksen perustamisesta, projektinhallintatyöpaja ja CAD-ohjelmointityöpaja.

Koulutuksen toteutus jatkuu niin, että Demola kilpailuttaa koulutuksen järjestämisen budjetoinnissa syntyneiden määrittelyiden mukaisesti.

Tilaisuuden suunnittelusta ja käytännön toteutuksesta vastasi Avanto insight oy.