Porto Alegre

Porto Alegre osallistuvan budjetoinnin laboratoriona

Porto Alegrella on mittava historia paikallisyhdistysten osalta. Vuonna 1980 yhdistysten kattojärjestöksi perustettiin Porto Alegren Kaupunginosayhdistysten Liitto (the Union of Neighbourhood Associations of Porto Alegre), joka pyrki edistämään keskustelua paikallisen osallistumisen ympäriltä. Työväenpuolue (Partido dos Trabalhadores) tuli mukaan liittoon tehokkaampien vaikutusmekanismien syventämiseksi ja näin osallistuvan budjetoinnin ideaa alettiin viedä eteenpäin. Työväenpuolueen ohjelmaan kuului hajauttamisen, ruohonjuuritason vaikuttamisen ja oikeudenmukaisemman tulonjaon edistäminen. Puolue määritteli osallistuvan budjetoinnin pohjaksi neljä periaatetta: asukkaiden suora osallistuminen päätöksentekoon, läpinäkyvyys korruption kitkemiseksi, infrastruktuurin ja palveluiden kehittäminen köyhillä alueilla ja asukkaiden oikeuksien takaaminen.

Osallistuvan budjetoinnin käytäntöjä alettiin soveltaa vuonna 1989 Työväenpuolueen voitettua vaalit. Julkinen talous oli ahtaalla, rakenteet byrokraattisia ja köyhillä alueilla oli suuria puutteita peruspalveluiden osalta. Julkinen hallinto kokeili erilaisia mekanismeja osallistumisen aikaansaamiseksi. Järjestettiin alustavia kokouksia, jotka tuottivat pitkän listan vaatimuksia liittyen infrastruktuurin rakentamiseen ja palveluihin. Kaupungilla oli resursseja toteuttaa vain murto- osa noista vaatimuksista. Projektien valintaa ei käytetty selkeää mallia: projekteja valittiin niiden yleisyyden, kaupunginosan aktiivisuuden ja teknisen toteuttamiskelpoisuuden perusteella. Useiden epäonnistuneiden kokeilujen seurauksena jalostui nykyinen malli.

Koska kaupunki on ensimmäinen maailmassa, jossa osallistuvaa budjetointia käytettiin sen modernissa merkityksessä, budjetoinnin prosessia voidaan nimittää Porto Alegren malliksi. Malli on muotoiltu jatkuvaksi, vuotuiseksi prosessiksi ja se etenee julkisen hallinnon talousarvioprosessin rinnalla. Päätöksentekoon on osallistunut jopa 50 000 asukasta ja osallistuvasti budjetoitavien varojen suuruus on vaihdellut vuosien varrella yhdeksästä lähemmäs pariinkymmeneen prosenttiin.Mallissa kaupunki jaettiin kuuteen alueeseen ja keskustelun teemat viiden kokonaisuuden alle: 1) liikenne 2) koulutus, vapaa- aika ja kulttuuri 3) terveys- ja sosiaalinen hyvinvointi 4) taloudellinen kehitys ja verotus 5) kaupungin organisaation kehittäminen.

Budjetointiprosessi jakaantui vuosittain kahteen kierrokseen. Kullakin alueella järjestettiin istuntoja (maaliskuu) kaksi kertaa vuodessa ennen virallisia kokouksia (huhtikuu). Istunnoissa oli tilaa keskustelulle ja siellä kerättiin vaatimuksia kustakin teemasta sekä valittiin alueiden ja teemojen edustajat. Virallisessa kokouksessa olivat läsnä asukkaat, kunnalliset päättäjät ja pormestari. Kokouksessa arvioitiin edellisen vuoden talousarviosuunnitelman toteutumista, keskusteltiin nykyisistä esityksistä ja valittiin edustajat tuleviin käsittelyihin (Fora of Delegates).

Ennen budjettiprosessin seuraavaa kierrosta pidettiin valmistelevia tapaamisia, joissa keskusteltiin vaatimuksista. Edustettuna olivat myös lukuista paikallisyhdistykset (ammattiliitot, osuuskunnat jne.). Vaatimukset arvotettiin asteikolla yhdestä viiteen ja kriteerinä käytettiin tarpeen suuruutta ja väestön/ mahdollisten käyttäjien määrää. Vaatimus sai maksimipistemäärän (15 p), jos alueella oli aikaisemmin vain alle 20 % palveluun tarvittavista kokonaisresursseista, jos alueella asui yli 120 000 ihmistä ja jos osallistujat arvottivat se korkeimmalle suhteessa muihin vaihtoehtoihin.

Toinen kierros käynnistyi heinäkuussa, jolloin valittiin kaksi budjettivaltuutettua ja kaksi varavaltuutettua kultakin alueelta ja kustakin teemasta. Lisäksi yksi edustaja valittiin virkamiesten ammattiliitosta ja kaksi edustajaa Kaupunginosayhdistysten Liitosta. Yhdessä he muodostivat 44 jäsenestä koostuvan Osallistuvan Budjetoinnin Neuvoston (Council of Participatory Budgeting). Neuvosto piti kokouksia viikoittain syyskuuhun asti jolloin lopullinen budjettiesitys lähetettiin virallistettavaksi.

Lähteet

http://www.participatorybudgeting.org/

http://www.participatorybudgeting.org.uk/documents/the%20PB%20Porto%20Alegre-%20History.pdf

http://info.worldbank.org/etools/docs/library/205481/Porto%20Alegre_English.pdf

http://bostonreview.net/BR31.2/baiocchi.php

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Current month ye@r day *