Mallit

Osallistuvan budjetoinnin malleja on kehitetty useita erilaisia. Pääpiirteiltään mallit voidaan jakaa sen mukaan keskittyykö osallistuminen budjetin suuruuden määrittelyyn vai määrääkö julkishallinto budjetoitavan summan, muotoilevatko osallistujat projektien sisällön vai antaako julkinen valta valmiit projektit ja ovatko päätökset sitovia vai neuvoa-antavia. Eri hankkeissa maailmalla on käytetty erilaisia, kullekin alueille ominaisia malleja. Määriteltäessä hankemallia on otettava huomioon mm. budjetoitavien varojen suuruus ja osa kokonaisbudjetista, projektien laatu ja määrä, budjetoinnin jatkuvuus, kompromissien mahdollisuus sekä yhteisön että organisaation luonne ja koko.

 

Porto Alegren malli

”Klassinen” malli kehittyi Brasilian Porto Alegren kaupungin kokemusten pohjalta. Päätöksenteko organisoitiin eri kaupunginosissa kokouksiksi, joihin kaikilla asukkailla oli vapaa pääsy. Kokouksessa muotoiltiin suosituksia alueen tavoitteiden tunnistamisen ja varojen kohdistamisen osalta. Asukkaita informoitiin valtuuston budjettiprosessin luonteesta ja kulusta. Näin he saivat paremmat valmiudet päätöksenteon tueksi. Tavoitteiden asettaminen, suunnittelu ja päätöksenteko noudattivat vuotuista sykliä ja se linkittyi valtuuston talousarvioprosessiin. Kokouksissa analysoitiin edellisten vuosien budjettipäätösten toimeenpanoa ja asetettiin tavoitteet tulevalle vuodelle. Alussa osallistuvaan budjetointiin suunnatut varat olivat vain prosentin luokkaa kokonaisbudjetista, mutta ne kasvoivat pikkuhiljaa suuremmiksi, nousten jopa 18 prosenttiin. Porto Alegren mallissa köyhimmät alueet saivat suuremmat osallistuvan budjetoinnin määrärahat. Alueita vertailtiin elintasoindeksillä, jossa mittareina käytettiin muun muassa väestön määrää, infrastruktuurin tasoa ja köyhyyttä.

 

 Määräraha

Rahoittaja antaa tietyn summan jaettavaksi useiden budjettiehdotusten kesken. Osallistujien tehtävä on äänestää parhaaksi katsomiaan vaihtoehtoja. Määräraha voidaan kohdistaa alueen tai aiheen mukaan rajattuna. Esimerkkejä voivat olla kaupunginosa, hallintokunta, tietty konkreettinen hanke tai rakennusprojekti. Päätösprosessi voi edetä suhteellisen lyhyessä ajassa. Äänestämisen ja tuloksen välinen syy- seuraussuhde on hyvin konkreettinen, koska tässä mallissa huomio suunnataan toteutettaviin projekteihin. Malli ei tyypillisesti käytetä peruspalveluiden järjestämiseen, vaan vapaasti budjetoitavien varojen kohdistamiseen. Tämä suo vapauksia antaa suoralle demokratialle toimintamahdollisuuksia.

 

Prosenttiosuus

Määrätty osuus kokonaisubudjetin kaikista osa-alueista päätetään osallistuvan mallin mukaisesti. Kansalaisten päätösprosessi liittyy tyypillisesti varsinaiseen luottamushenkilöiden budjetointiprosessiin. Eri hallintokuntien mukaiset osa-alueet budjetoidaan erillisinä ja itsenäisinä osina. Porto Alegren malli kehittyi tällaiseksi, ja nykyään sitä hyödynnetään Englannissa, Yhdysvalloissa ja Espanjassa.

Budjettivalta voidaan siirtää kaupunginosien tai toimikuntien tasolle, mutta se voidaan pitää myös laajemmalla alueella. Kokonaisuuden osien keskinäisten suhteiden hahmottamiseksi voidaan käyttää erilaisia rahan visuaalisia esitystapoja, jotka auttavat ymmärtämään, miten budjetti rakentuu.

Kansalaisten sitouttaminen prosenttiosuusbudjetointiin on toteuttamisen kannalta vaativin malli järjestää. Toisaalta se hajauttaa päätösvaltaa muita malleja enemmän, jolloin se saattaa edistää päätöksenteon demokraattisuutta parhaiten.

 

Varantobudjetointi

Varantobudjetoinnissa kansalaiset jakavat jonkin aihekokonaisuuden (esimerkiksi terveys- ja hyvinvointi) tai asumisalueen budjetin ajatellen koko yhteisöä. Varantobudjetointi voidaan jakaa siis lähialueeseen ja palveluihin suuntautuvaan budjetointiin.

Lähialueeseen suuntautuvassa budjetoinnissa pyritään korostamaan koko alueen kiinteyttä yksilöllisyyden sijasta. Alue nähdään päätöksenteon perusyksikkönä, jonka eteen ollaan valmiita tekemään myös vaikeita päätöksiä ja räätälöimään palveluita paikallisten ominaispiirteiden ja tarpeiden pohjalta. Mallissa on vielä kehiteltävää, joten käytännön kokemuksia sen toimivuudesta ei vielä ole kovinkaan paljoa.

Palveluihin suuntautuvan budjetoinnin ajatuksena on kerätä yhteen kaikki varat, jotka on käytetty tietyn palvelun rahoittamiseen, ottaen huomioon kaikki palvelun tarjoajat. Tavoitteena on kannustaa asukkaita sisäistämään kuinka palvelu voidaan tuottaa tehokkaammin ja vaikuttavammin. Kun useampi kuin yksi organisaatio on vastuussa päällekkäisten palveluiden tuottamisesta, haitaksi voi muodostua viestinnän puute. Palvelun käyttäjät, asukkaat näkevät konkreettisimmin ongelmakohdat ja puutteet sekä voivat tuottaa ideoita niiden ratkaisemiseksi.

 

Lähteet: http://www.participatorybudgeting.org.uk/models

              http://www.cfe.org.uk/uploaded/files/Participatory%20Budgeting.pdf

              http://www.partizipation.at/fileadmin/media_data/Downloads/themen/A_guide_to_PB.pdf

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Current month ye@r day *