Osana osallistuvabudjetointi hanketta teimme Helsingin kaupunginkirjaston talousdatasta visualisoinnin OpenSpending alustalle. Tämän lisäksi luotiin erillinen pysyvä OpenSpending sivu johon kerätään hankkeen aikana tietoa käytöstä ja tämä tulee osaksi hankkeen dokumentaatiota. Visualisoinnin tietoaineistolähteenä käytettiin Helsinki Region Infoshare hankkeessa toukokuussa julkaistua Helsingin tulot ja menot 2009-2011 aineistoa. Alkuperäisen koko tiedoston voi ladata täältä. Osana osallistuvabudjetointi hanketta teimme selvitystä yhdessä Helsingin Kaupunginkirjaston kanssa olisiko osallistuvabudjetointi hankkeen kannalta olleellinen Keskustakirjastoon liittyvä data myös helposti avattavissa/irrotettavissa erikseen. Valitettavasti kirjanpitokäytännöistä johtuen tämä ei ollut mahdollista tai ainakaan helposti hankkeen aikataululla. Onneksemme HRI oli juuri julkaissut ison datasetin joka sisälsi myös tässä hankkeessa tarvittavaa Kaupunginkirjaston toteumadataa.

OpenSpending alustalle lataamista varten tietoaineisto piti konvertoida sen hyväksymään CSV muotoon, mutta sitä ennen ennen tietoaineistosta piti suodattaa kahdeksi eri tietoaineistoksi ao. mukaisesti

Helsingin tulot ja menot 2009, 2010 ja 2011 aineistosta valittiin vain Kaupunginkirjaston rivit virastokoodilla 53. Tämän lisäksi valikoitiin rivit joiden toteuma-sarakkeessa toteuma > 0. Tällä tavoin saatiin suodatettua pois kaikki tulorivit sekä toteuma sarakkeen nollarivit (toteuma=0 riveillä on kuitenkin omassa sarakkeessaan budjetoitu summa, mutta visualisoinneissa haluttiin nimenomaisesti kuvata toteumia eikä budjetoituja summia).

Ylläolevan perussuodatuksen jälkeen tehtiin vielä kaksi erillistä data-aineistoa/visualisointia:

Yleisnäkymä (kirjastoyksiköt)

Tätä näkymää varten valittiin data-aineistosta ainoastaan kirjastoyksiköiden kustannuspaikat.

(1.    taso, päänäkymä)
Kustannuspaikkoihin sisältyvät kaikki kirjastoyksiköt Pasilan pääkirjastoa lukuun ottamatta.

(2. taso, kirjastokohtaiset tiedot)
Kirjaston teoskokoelman hankintakustannukset eivät sisälly tässä esitettyihin kirjastokohtaisiin kustannuksiin.

Yleisnäkymä (kaikki kustannuspaikat)

Tätä näkymää varten valittiin data-aineistosta KAIKKI kaupunginkirjaston kustannuspaikat.

Kustannuspaikkoihin sisältyy kirjastoyksiköiden lisäksi kirjaston hallinnon yksiköt, kirjastotoiminnan kehittämiseen liittyviä alueita kuten musiikkitoiminnan kehittäminen ja YVA/yhteisvastuualue.

YVA/yhteisvastuualue sisältää esimerkiksi kirjaston kaikki kokoelmahankinnat, Pasilan pääkirjaston kustannukset ja atk-ohjelmien ylläpidon.

YVA / YHTEISVASTUUALUE

YVA/yhteisvastuualueelle sisältyy kirjaston kaikkien kokoelmahankintojen lisäksi kaikkia kirjastoyksiköitä koskevia kustannuksia atk-ohjelmien ylläpidosta painatuskustannuksiin. Pasilan pääkirjaston kustannukset, kuten henkilöstökustannukset, on merkitty tälle kustannuspaikalle.

Kirjaston kokoelmahankintoja voi tarkastella aineet, tarvikkeet ja tavarat –tilin kautta.

VALTAKUNNALLISET VERKKOPALVELUT

Helsingin kaupunginkirjasto on Suomen yleisten kirjastojen keskuskirjasto ja vastaa yleisten kirjastojen kehittämisestä, kuten kirjastot.fi ja kirjasampo.fi –palvelujen toiminnasta

 

Vinkki Internet Explorer selaimen käyttäjille. Mikäli käytössä on IE9 vanhempi selain voi olla niin että visualisoinnit eivät tule näkyviin. Tällöin voit kokeilla seuraavia:

CTRL-R pääsivulla tai paina F12 -> switch browser/vaihda selainta -> vaihda edestakaisin browser/selain versiota alle ilmaantuvasta ikkunasta


Kansainvälisesti vertailtuna rahaa on budjetoitu osallistuvasti varsin erilaisiin kohteisiin. Huomion kiinnittäminen lähipiiriä kauemmas voi antaa arvokkaita ideoita siitä, kuinka osallistuvaa budjetointia kannattaa soveltaa omassa kotikaupungissa. Tarkastelen seuraavaksi hieman seikkaperäisemmin New Yorkin kaupungissa Yhdysvalloissa toteutettua laajaa osallistuvan budjetoinnin projektia.

New Yorkissa kansalaisille annettiin mahdollisuus allokoida julkisia varoja lähes viiden miljoonan dollarin edestä eri kohteisiin. Projekti oli ensimmäinen laatuaan Yhdysvaltojen suurimmassa kaupungissa. Kokeiluun otettiin mukaan neljä kaupunginosayksikköä, District 8, District 32, District 39 ja District 45. Kun lopullinen äänestyspäivä koitti, yli 6 000 ihmistä antoi äänensä eri kohteiden puolesta. New York Times -sanomalehti kuvaili toteutusta vallankumoukselliseksi kansalaisaktiivisuudeksi.

District 8:ssa seuraavan vuoden budjettiin sijoitettiin 1,54 miljoonaa dollaria osallistuvasti budjetoituna. Rahat jakautuivat kuuden eri projektin kesken. Eniten ääniä sai ikäihmisille kohdistettuun kuljetukseen ja ruoanjakoon tarkoitettu palveluauto. Toiseksi suosituimmaksi kohteeksi nousi uusien turvakameroiden asentaminen julkisiin asuinrakennuksiin. Muut kohteet, joille myönnettiin rahaa, olivat paikallisten lasten leikkikenttien kunnostaminen, nuorisotyötä tekevä järjestö Harlem RBI:n tukeminen, kaupunginkirjaston uudistaminen ja Metropolitan Hospital Centerin uusi ultraäänilaite.

District 32:n alueella varoja budjetoitiin yhteensä 1,37 miljoonaa dollaria. Noin 230 000 dollaria jaettiin neljän eri julkisen koulun opetusvälineiden päivittämiseen. Kaupunginosan vapaapalokunnat saivat rahoitusta peräti kolmelle eri kohteelle, kun uusille hakulaitteille, vesipumpuille ja happisäiliöiden täyttölaitteille kohdennettiin yhteensä 147 000 dollaria. Suurimman yksittäisen rahasumman sai Peninsula Library Branchin kirjaston peruskorjaus, jonka osuus koko potista oli peräti puoli miljoonaa dollaria.

Myös District 39:ssa suuri osa miljoonan dollarin rahoituksesta päätyi paikalliseen infrastruktuuriin. Julkisen koulun numero 124 suihkutilojen uudistamiseen sijoitettiin 150 000 dollaria. Lisäksi kahden muun koulun opetusvälineitä päivitettiin. Näihin päivityksiin budjetoitiin yhteensä 140 000 dollaria. Alueen kerrostalot, joiden pihoissa ei vielä ollut puita, saivat satatuhatta dollaria istutustöitä varten. Ehkä kaikkein mielenkiintoisin kohde oli yhteiskäyttöön tarkoitetun edistyksellisen kompostointijärjestelmän rahoittaminen.

District 45:ssä osallistuvaan budjetointiin tarkoitetun summan lopullinen koko oli 1,05 miljoonaa euroa. Keskellä syvintä Brooklynia sijaitseva alue on tunnettu korkeista rikoslukemista. Tuettujen projektien laatu kielii siitä, että paikalliset aktiivikansalaiset ovat tietoisia ongelmista. Toteutukseen asti pääsivät esimerkiksi ympäri aluetta sijoitettavat turvakamerat ja puistoihin asennettavat valonheittimet. Synkkien rikostilastojen näkökulmasta turvakameroita ja valonheittimiä voinee pitää täsmähankintoina.

Huomionarvoista on se, että aluetta kaupunginvaltuustossa edustava Jumaane D. Williams päätti sijoittaa toteutetun kokeilun jälkeen vielä ylimääräiset 300 000 dollaria Tildenin lukion kampuksen katuvalaistukseen.

Lähteet

http://www.thenation.com/article/167406/participatory-budgeting-hits-new-york-city#

http://www.nytimes.com/2012/04/01/nyregion/for-some-new-yorkers-a-grand-experiment-in-participatory-budgeting.html?pagewanted=all


Osallistuvan budjetoinnin asiantuntija, Open Government specialist Tiago Peixoto Maailmanpankista tulee puhujaksi Open Knowledge Festivalille Helsinkiin perjantaina 21. syyskuuta aiheena Participatory budgeting – involving citizens in decision-making of public spending. Peixoto työskentelee Maailmanpankissa institutionaaliseen muutokseen ja osallistuvaan innovointiin liittyvien hankkeiden suunnittelussa ja toimeenpanossa, joissa hyödynnetään uusia teknologioita ja kansalaisten mukanaoloa. Aiemmin hän on konsultoinut mm. Euroopann komissiota, OECD:tä, YK:ta sekä Brasilian ja Iso-Britannian hallituksia.

Osallistuvan budjetoinnin sessio on osa Open Democracy -streamia.


Osallistuvan budjetoinnin toteuttaminen ilman tietotekniikkaa on täysin mahdollista, mutta oikeilla teknisillä apuvälineillä voidaan parantaa osallistumismahdollisuuksia, havainnollistaa informaatiota ja jakaa aineistoja. Aloittaessamme osallistuvan budjetoinnin suunnittelun, huomasimme, ettei hyvää ohjeistusta sopivien työkalujen valintaan löydy. Tämän artikkelin tarkoituksena on valaista osallistuvassa budjetoinnissa käytettäviä välineitä omiin ja muiden osallistuvaa budjetointia harjoittavien kokemuksiin perustuen.

Englannissa toimiva Participatory Budgeting Unit [1][2] on koonnut sähköisen osallistuvan budjetoinnin mahdollisuuksia ja riskejä, joita tulisi käsitellä valitessa sopivia välineitä budjetoinnin toteutukseen:

Mahdollisuudet

  • Informaation välitys on helppoa
  • Informaatiota voidaan jakaa eri muodoissa (videot, kaaviot, teksti)
  • Budjetointiin voidaan käyttää monia välineitä ja alustoja
  • Välimatkat tai liikuntarajoitteet eivät estä osallistumasta
  • Osallistujien määrä voi olla suurempi
  • Osallistujilta voidaan saada taustatietoa
  • Osallistujia voidaan sitouttaa useilla keinoilla
  • Verkkobudjetoinnin järjestäminen voi olla halvempaa kuin kasvokkain tapahtuvan budjetoinnin

Riskit

  • Kaikki eivät voi osallistua verkossa, tarvitaan myös tila ja paikka kasvokkain tapahtuvalle budjetoinnille
  • Verkko-budjetoinnin hyötyjä ja haittoja ei ole tutkittu laajasti
  • Verkossa informaation alkuperää ja aitoutta voi olla hankala arvioida
  • Verkko-osallistuminen vaatii tietoteknisiä taitoja
  • Tulosten luotettavuus on helppo kyseenalaistaa
  • Yksilön näkökulma voi nousta yhteisön näkökulman edelle
  • Kaikki eivät halua osallistua keskusteluun, vaan jäävät tarkkailijoiksi

Selvityksen tuloksena todetaan, että verkossa tapahtuva osallistuminen on hyvä lisä kasvokkain tapahtuvan budjetoinnin yhteyteen.

Online-budjetoinnin työkalut voitaneen jakaa kolmeen alueeseen: visualisointityökaluihin, yhteistyötyökaluihin sekä päätöksentekotyökaluihin. Ensin mainittuja sovelluksia ovat esimerkiksi OpenSpending ja toiseksi mainittuja Etherpad tai Google Docs. Päätöksentekotyökaluna voidaan käyttää verkko-lomakkeita tai varta vasten budjetointiin kehitettyjä sovelluksia, kuten sähköisiä äänestysalustoja (ks. [1], [4]). Kasvokkain tapahtuvassa budjetoinnissa voidaan äänestykset toteuttaa esimerkiksi kaukosäätimillä ja tulokset voidaan heijastaa valkokankaalle reaaliajassa.

Rajoittava tekijä on usein laitteiden ja teknologian käytön hinta. Budjetointiprosessiin osallistuvan kohderyhmän saavutettavuudesta riippuen, voi olla järkevää käyttää varoja sähköisiin osallistumisvälineisiin paremman osallistumisaktiivisuuden toivossa.

Open Knowledge Foundationin OpenSpending-yhteisön toimesta on listattu useita osallistuvan budjetoinnin sovelluksia Googlen työkirjassa [5]. Osa sovelluksista on maksullisia, mutta ilmaisiakin löytyy. Alla muutamia poimintoja työkirjassa mainituista sekä esimerkkejä itse käyttämistämme sovelluksista järjestettynä kategorioihin.

Yhteiskirjoittamis- ja visualisointisovelluksia

Etherpad – Yhteiskirjoitusalusta, joka sopii valmistelu- ja ryhmätyövaiheisiin. Jokaisella editoijalla on oma värinsä, mikä helpottaa tekstin tuottamisen seurantaa. Sopii hyvin esimerkiksi ideointiin.

Google Docs – Sisältää perinteiset toimisto-ohjelmat, jotka taipuvat hyvin yhteistoimintaan, esitysten pitoon ja vaikkapa äänestysten tulosten esittelyyn.

OpenSpending – Visualisointisovellus, jonka avulla voidaan esittää esimerkiksi kaupungin budjetti helposti lähestyttävässä muodossa.

Ideointi, ehdotusten keräily

SeeClickFix – Ota kuva ja lähetä korjaustarpeessa oleva asia verkkopalveluun

CitizenBudget – Vaihtoehtoisen budjetin muodostaminen (myös simulointi)

UserVoice – Palautejärjestelmä ja tietopankki

AllOurIdeas – Äänestyssovellus, johon asetetaan kysymyssarja ihmisten vastattavaksi.

Simulointi

Meieraha.eu – Miten nykyisen budjetin muuttaminen vaikuttaa tuloihin ja menoihin?

Spending review – OpenSpendingin tapainen visualisointi sekä budjettisimulaattori

Keskustelu ja päätöksenteko

Adhocracy – Mahdollistaa kansalaisten osallistumisen ja vuoropuhelun

 

Puuttuuko listasta jotain? Kommentoi ja ehdota sovellusta!

Lähteet

[1] The PB Unit, 2009. The role of new technology in participatory budgeting. Available: http://www.participatorybudgeting.org.uk/documents/Discussion%20paper%20FINAL%20version.pdf

[2] The PB Unit, 2009. Electronic or Online Participatory Budgeting (E-PB), Guidance for practitioners. Available: http://www.participatorybudgeting.org.uk/documents/Guidance%20for%20practitioners%20on%20E-PB%20FINAL.pdf

[3] Engaging Cities, 2012. Delivering Denver’s Future – A Participatory Budgeting Process. Available: http://engagingcities.com/article/delivering-denver%E2%80%99s-future-participatory-budgeting-process

[4] Peixoto, Tiago, 2008. E-Participatory Budgeting: e-Democracy from theory to success?  E-Democracy Centre, University of Zurich. Working paper available: http://www.edemocracycentre.ch/files/Tiago.pdf

[5] Participatory Budgeting Software Census, 2012. The OpenSpending Blog. Spreadsheet: http://bit.ly/y7uyEI


Helsinki City Library users will get to have their say on planning the upcoming Central Library.

As far as we know, there haven’t been previously a lot of PB projects in Finland. The Finnish innovation fund, Sitra took the initiative and organized a small-scale PB project (3) as part of their New Democracy Forum in April 2012.

Between August 2011 and April 2012 Sitra sought for new means of democracy with 30 guest participants from different fields of expertise. During the process, Participatory Budgeting appeared so interesting, that Sitra decided to use the new method for deciding on ca. 100 000 euros budgeted for new democracy initiatives. In the end, 16 projects competed for funding. Forum participants, the spokespeople of the projects and a few members of Sitra staff got all equal share of one vote per person to vote for a list of 10 preferable candidates for funding. All votes counted, decision was that Avoin ministeriö (Open Ministry) (5), Sosiaalinen hub (Social Hub) and our Participatory Budgeting propositions got elected.

Behind the PB proposal were companies Emobit Oy , Avanto insight Oy and the Helsinki City Library. The plan started with gathering information about PB and setting up, osallistuvabudjetointi.fi, which is now running the early first version. We hope that we can provide everybody with useful info and even welcome everybody interested to contribute.

Avanto is responsible for PB process planning and execution. Emobit is Sitra contractual partner leading the project and provides OpenSpending technical expertise. Planning is rather open, as we publish all the documents freshly at the osallistuvabudjetointi.fi site, where it’s possible for anybody to drop a comment. Focus is on developing the new Central Library, that is currently waiting for the results of architectonic competition by November 2012. Nevertheless, the project employs already project planner and participation planner with whom we decide on the final execution plan. At the moment, general plan includes 2-3 live sessions in different libraries, open participation for anybody interested and both possibility to leave own budget proposal and using feedback from the Dream! survey from early 2012. In addition, we’ll be using Open Spending platform in order to visualize open expenditure data from city of Helsinki. Details for the plan are to be fixed by around mid September.

World Library and Information Congress took just place in Helsinki and the project was promoted there as you can see in the slideshare presentation below (*). We hope to get a lot of people involved in creating a library that really is for the people, and also attention to the PB topic itself.

Raimo Muurinen
Manager, Avanto insight
Open data and open democracy enthusiast


Teimme kaupunginkirjastolle ja keskustakirjasto-hankkeelle esityksen yleisen tason suunnitelmaksi syksyn toteutusvaiheesta. Suunnitelmaa voi kommentoida sen sivulla! Yksityiskohtia aletaan tarkentaa syyskuussa IFLA World Library and Information Congressin kiireiden jälkeen.

Sivusto on nyt kuukauden ikäinen. Olemme kartoittaneet esimerkkejä maailmalta, yleisesti käytettäviä malleja ja avanneet keskustakirjaston hankkeen dokumentaation. Sivuston ulkoasun ja sisällön kanssa on vielä paljon tekemistä, ja näitä työstetään syksyllä eteenpäin. Toivotamme kiinnostuneet mukaan yhteistyöhön sivuston kehittämiseksi.

Materiaalien lisenssiksi valittiin Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi. Käyttöehdot sallivat materiaalin vapaan uudelleenkäytön, kun alkuperäiset tekijät, Avanto insight oy, Emobity oy ja Helsingin kaupunginkirjasto mainitaan.

Tämän blogipostauksen myötä julkistamme sivuston. Kävijämäärät ovat olleet tätä ennen noin 50 viikkokävijässä. Toivotaan mielenkiinnon lähtevän siitä kasvuun. PS. Aiheeseen liittyvää keskustelua käydään Facebookissa Open Democracy Finland -ryhmässä.


Sivuston sisällöt ovat vapaasti käytettävissä -kaupallisesti ja ei-kaupallisesti. Hankesuunnitelman mukaan sivuston sisältöjen toivotaan hyödyttävän mahdollisimman monia, ja tämän vuoksi sisältöihin ei varata tekijänoikeuksia. Harkitsemme jonkin tietyn lisenssin nimeämistä myöhemmin jos sellainen osoittautuu tarpeelliseksi, mutta siihen asti käyttö on tällä ilmoituksella rajoittamattomasti sallittua.

Sivustoa laajennetaan askel kerrallaan kesän ja syksyn aikana, ja tavoitteena on tehdä tästä kattava lähde osallistuvan budjetoinnin aiheeseen.

Wiki oli alussa vahva ehdokas tämän sivuston alustaksi, sillä haluamme mahdollistaa yhteisen sisällöntuotannon ja varmistaa sivuston päivittymisen vielä hankkeen jälkeen. Lisäksi tiedonjakaminen koettiin ympäristön tärkeimmäksi vaatimukseksi, ja siksi päädyimme WordPressiin. Avanto insight oy vastaa sivuston ylläpitämisestä toistaiseksi ja näillä näkymin jatkossakin, mutta sisällöntuotannon aktiivinen vaihe rajoittuu hankkeen ajalle vuoden 2012 loppuun.

Tarjoamme kuitenkin avoimen mahdollisuuden kirjoittamiseen kaikille halukkaille -olitpa sitten yksittäinen aktiivi, viranhaltija, tutkija, toimittaja tai edustat jotakin yritystä. Kirjoitusoikeuksia saa toistaiseksi sähköpostitse vapaaehtoiseksi ilmoittautumalla (raimo piste muurinen ät gmail piste com ).

Tervetuloa mukaan, tehdään tästä kehittyvä sivusto -ja ilmiö!

 

 


Virkamieskunta ja edustuksellisuutta hoitavat poliitikot ovat paljon vartijoina julkisista varoista päätettäessä. Voisiko ainaista kiistelyä helpottaa ottamalla avuksi tavallisten kansalaisten asiantuntemuksen, ajan ja arvot?

Helsingin kaupunginkirjasto, Avanto insight oy ja Emobit oy aloittivat toukokuussa osallistuvan budjetoinnin hankkeen, jossa kirjaston asiakkaat otetaan mukaan uuden keskustakirjaston kehittämiseen. Hankkeen taustalla on Sitran Uusi Demokratia -ohjelmassa syntynyt idea ja samasta lähteestä tuleva rahoitus.

Kevään ja kesän aikana suunnitellaan osallistuvan budjetoinnin hanke, joka antaa kirjaston asiakkaille mahdollisuuden osallistua uuden keskustakirjaston kehittämisvaroista päättämiseen. Samalla osallistuvan budjetoinnin malleja, välineitä ja kokemuksia maailmalta sekä nyt tehtävästä hankkeesta dokumentoidaan tälle sivustolle. Lisäksi hankkeen tavoitteena on avata ja visualisoida kirjaston taloudellista informaatiota helppotajuiseen muotoon.

Tarkemmin hankkeesta seuraavassa blogikirjoituksessa. Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja ja yhteydenotot

Raimo Muurinen
Toimitusjohtaja
Avanto insight
p. 044-5777 574

 


Osallistuva budjetointi on demokraattinen prosessi, jossa tietyn yhteisön jäsenet pääsevät suoraan vaikuttamaan siihen miten osa yhteisön budjetista käytetään. Osallistuvaan budjetointiin kuuluu läheisesti avoin keskustelu, budjetin avoimuus ja sen ymmärrettävä esittäminen. Osallistuvaa budjetointia on käytetty laajimmin Latinalaisessa Amerikassa, mistä se on saanut myös alkunsa.

- http://www.sitra.fi/artikkelit/2012/osallistuva-budjetointi